RAINER STENIUS 1943–2014

 
 

Pituushypyn Suomen ennätystä 39 vuotta hallussaan pitänyt Rainer Stenius kuoli kotonaan Espoossa. Stenius oli syntynyt 19.3.1943, joten hän oli kuollessaan 71-vuotias. Rainer Konrad (”Ranu”) Stenius oli Stadin kundi, jonka kerrotaan Näkinkujan kotiolympialaisissa hypänneen 13-vuotiaana pituudessa kovan tuloksen 513. Steniuksen tie vei kuitenkin Eläintarhan yleisurheilukentän sijasta läheiselle Haapaniemen kentälle pesäpallon pariin, jossa lajissa hän 1960-luvunalussa pelasi Työväen Maila-Poikien (TMP) mestaruussarjajoukkueessa.

Oikean lajin pariin Rainer Stenius - kuten niin moni muukin - joutui sattumalta. Harri Palmu muistaa hyvin, kuinka hän tapasi ensimmäisen kerran Steniuksen. Se tapahtui ”Eltsussa elokuun lopussa 1959, jolloin Rainer tulitikku suussaan tuli meidän kolmiloikkaa treenaavien sekaan ja siitä vaan läskipohjakengillään hyppäsi 3-loikkaa yli 12,5 metriä, kun vähän kehotettiin kokeilemaan”.

Vaikka Stenius kävi ruotsinkielistä oppikoulua, onnistui Taipaleen Jaska saamaan hänet HKV:n jäseneksi. Harri Palmu kertoo, että ”Ranu oli varhaiskypsä. Suomen mestaruus P17-sarjan pituushypyssä tuloksella 671 kesällä 1960 Olympiastadionilla oli lyhyen treenauksen tulos, sillä Rainerin kesä oli mennyt merillä tai järvillä, jolloin harjoitteluun oli jäänyt vain vähän aikaa. Siellä sun täällä oli niin paljon muuta tekemistä”, muistelee Palmu kaveriaan. ”Rainer ei tiennyt mitään askelmerkeistä. Otti vain vauhtia ja iski hirmuisella voimalla jäntevän jalkansa maahan upotetulle puulle, heilautti vartaloaan ja - antoi mennä”, on Oskar Reponen kertonut Steniuksen pituushyppyuran alusta. Vuonna 1959 ennätys parani jo lukemiin 665, joka antoi Suomen poikien tilastossa sijan kaksi ja miestenkin tilastossa tasaluvun 100.

Vahvan ponnistusvoimansa Stenius osoitti myös kolmiloikassa, jossa 16-vuotiaana syntyi tulos 13.69. Runsaassa viidessä vuosikymmenessä sen on ylittänyt vain viisi samanikäistä HKV:n poikaa. Rainer teki tuloksen lähes kylmiltään. Seitsemän metrin rajan Stenius ylitti pituudessa ensimmäisen kerran Otahallin PM-kisoissa 1961 voittaen itsensä Jorma Valkaman. Tulevaa kehitystä hidasti tosin se, että keväällä 1960 vioittunutta oikeaa polvea jouduttiin leikkaamaan.

Urheilijan joulu-lehdessä 1962 Rainer Stenius kertoo oman hyppytyylinsä löytymisestä seuraavaa: ”Nuorten mestaruuskilpailuissa 1960 Stadionilla oli sade piiskannut vauhdinottoradan onnettoman pehmeään kuntoon. Vain viimeiset 10 metriä ennen ponnistuslankkua oli
vat jonkinlaisessa kunnossa. Niiden aikana oli vauhti yritettävä kiristää äärimmilleen. Tein niin ja hyppyjen pituudet kasvoivat kummasti. Ajattelin, että tuohan onkin hyvä kikka, sitä täytyy kokeilla toistekin.”

Hyvä kikka puri. Vuoden 1962 elokuu oli Rainer Steniukselle tapahtumia täynnä. Kuukauden alussa hän kilpaili ensimmäisessä maaottelussaan. Se oli vain B-maaottelu Ruotsin B-maajoukkuetta ja Tanskan A-maajoukkuetta vastaan, mutta saman vuoden myöhempiä tapahtumia ajatellen Steniuksella oli B-maajoukkueessa arvovaltaista seuraa, sillä kumppanina ja voittajanaan hänellä oli Pentti Eskola. Viikko maaottelun jälkeen irtosi nuorten mestaruus hyvällä tuloksella 768 ja edelleen viikko eteenpäin mentynä Stenius oli jo Suomen mestari Lappeenrannan Kimpisellä tuloksella 775. Se tiesi EM-kisamatkaa Belgradiin. Itse kisoissa tuloksena oli hopeamitali ennen samalla tuloksella 785 pronssimitalin hypännyttä Pentti Eskolaa. Stenius oli tällöin vasta 19-vuotias.

Kesäkuussa 1963 Steniuksen ennätys parani neljällä sentillä, mutta sen vuoden urheilemisen katkaisi hänen siirtymisensä Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Se uraavana vuonna edessä oli olympiavuosi, mutta Steniuksen hyppäämistä vaivasi pitkään takareiden revähdys. Syyskuun 2. päivänä Stenius hyppäsi Vaasassa kuitenkin jo tuloksen 782. ”Se ei kuitenkaan riittänyt valitsijoille. En vaivautunut kyselemään, miksi minua ei valittu”, on Stenius todennut saamastaan kohtelusta.

Ensimmäinen kahdeksan metrin hyppy tapahtui Salossa 30.7.1965. Tulos 800 oli tosin myötätuulitulos, mutta viikkoa myöhemmin Kalevan kisoissa Jyväskylän Harjulla Steniuksen lento kantoi laillisissa oloissa 804, mikä sivusi Pentti Eskolan SE-lukemia. Keväällä 1966 vanhat noteeraukset ylittyivät sitten selvästi, kun Stenius 6. toukokuuta hyppäsi Los Angelesissa 816 eli vain 19 sentin päähän ME-tuloksesta. 816 kesti Suomen ennätyksenä huikeat 39 vuotta, kunnes Tommi Evilä rikkoi sen kahdella sentillä MM-kisojen 2005 karsintakilpailussa Helsingin Olympiastadionilla.

Vuoden 1966 menestyksiin kuuluu yhtenä uran arvokkaimmista saavutuksista NCAA:n mestaruus pituushypyssä. Lajin voittajien listalta löytyy ennen Steniusta seitsemän olympiavoittajaa – mm. lajin suuriin legendoihin kuuluva Jesse Owens – ja myöhemmiltä vuosilta toinen suuruus Carl Lewis.

Steniuksen sijoitus EM-Budapestissa 1966 jäi viidenneksi, vaikka hän vielä kolmen kierroksen jälkeen oli pronssissa kiinni. Stenius itse on kert
onut, että ”neljäs hyppyni ei missään nimessä ollut yliastuttu, vaikka se sellaiseksi liputettiin. Se olisi ollut voittohyppy.” Nykypäivän tuomaroinnilla ja videoinneilla tulos olisi ehkä ollut toinen. ”Sen verran asia harmitti, että väänsin Nep-stadionin suihkut mutkalle”, tunnusti Rainer Stenius jälkikäteen.

Kovan ponnistusvoiman lisäksi Stenius omasi myös hyvän juoksunopeuden. Tästä ovat osoituksena mm. edustustehtävät pikaviestin maajoukkueessa sekä pohjoismaiden ja Suomen mestaruus ja maan ennätys 4x100 metrin viestissä.

Vuosi 1967 jäi Steniuksen urheilu-uran viimeiseksi. Edellisenä vuotena hyppäämistä oli vaikeuttanut nilkkavamma, jota yritettiin korjata leikkauksella. Se epäonnistui eikä neljästä sen jälkeen tehdystä korjaavasta leikkauksestakaan ollut apua. Lyhyt, mutta komea urheilu-ura oli ohi.

Työskentely urheilun parissa jatkui silti. Rainerin, yksinhuoltajaäidin pojan, koulukäynti oli pysähty
nyt lukion toiselle luokalle. Lahjakkuutta hänellä kyllä oli, sillä edessä oli neljän vuoden stipendi Los Angeles State Collegessa. Sen jälkeen Rainer Stenius väitteli University of Oregonissa Eugenessa liikuntatieteiden tohtoriksi aiheenaan biomekaniikka ja paneutui käytännön valmennustehtäviin. Väitöskirjan nimi oli "Qualitative auditory action feedback in acquisition of a model motor act."

Vuonna 1997 tohtori Stenius palasi Suomeen ja toimi muutamia vuosia Suomen Urheiluliiton pituushypyn lajivalmentajana sekä kiekonheiton Suomen mestarin Mikko Kyyrön henkilökohtaisena valmentajana.

Steniuksen valmennusfilosofia oli suoraviivainen ja tuloshakuinen. ”Jos harjoittelee oikein, tulokset paranevat. Jos harjoittelee vain harjoitellakseen, on parempi lopettaa. Niin lahjakkaita ihmisiä ei olekaan, jotka pienellä panostuksella tekisivät suuria asioita”, totesi hän Länsiväylä-lehden haastattelussa.

Se oli rehdisti sanottu mieheltä, joka valtavilla lahjoillaan ja ilman henkilökohtaista valmentajaa raivasi tiensä lähelle maailman huippua.


-Seppo Martiskainen

 

STENIUS, RAINER
s. 19.3.1943

EM-kisat
1962 Pituus 785 (2)
1966 Pituus 768 (5)

Eurooppa Cup
1965 VE, pituus 799 (1)

PM-kisat
1963 Pituus 734 (2)
1965 Pituus 789 (1),
4x100 m 41,0 (1)

Pohjola-Balkan
1963 Pituus 762 (2)

Maaottelut
1962 Ruotsi-S B, pituus 737 (2)
S-Ranska, pituus 761 (1)
IB-S, pituus 767 (1)
1963 S-Unkari, pituus 774 (2)
Ruotsi-S, pituus 765 (1)
S-Puola, pituus 773 (2)
1965 S-DDR, pituus 785 (1),
4x100 m 40,6 (2)
Ruotsi-S, pituus 772 (1),
4x100 m 40,8 (1)
1966 S-Ruotsi, pituus 780 (1)
Norja-S, pituus 775 (1)

SM-kisat
1962 Pituus 775 (1)
1964 Pituus 751 (3)
1965 Pituus 804 (1)
4x100 m 41,8 (1)
1966 Pituus 795 (1)

SM-hallikisat
1963 Pituus 728 (2)

Nuorten maaottelut
1961 20-v NRS, pituus 719 (2)
20-v S-Pu, pituus 738 (2)
1962 20-v Pu-S, pituus 690 (3)
20-v 5-mo, pituus 734 (2)
20-v RNS, pituus 737 (1)
1963 20-v SNR, pituus 764 (1)

Nuorten Suomen mestaruudet
1960 17-v pituus 671
1962 20-v pituus 768
1963 20-v 4x100 m 42,6

Suomen ennätykset
24.7.1965 Helsinki 4x100 m MJ 40,6
7.8.1965 Jyväskylä pituus 804
6.5.1966 Los Angeles pituus 816

Suomen halliennätykset
12.3.1966 Detroit pituus 780

Ennätykset
100 m 10,9 Helsinki 15.9.1963
200 m 22,1 Lappeenranta 15.9.1965
Pituus 816 Los Angeles 6.5.1966
3-loikka 14.57 Fresno 1.5.1965

   Helsingin Kisa-Veikot
PL 1
00251
Helsinki
Toiminnanjohtaja Reijo Siitonen
040 506 6482 , toimisto(ät)helsinginkisaveikot.fi
Nuorisopäällikkö Kalle Simpanen
0400 176 135 , kalle.simpanen(ät)helsinginkisaveikot.fi